ALAILMATILA- JA U-SPACE-KONSULTOINTI
Opastamme kuntia ja kaupunkeja U-space-konseptin ymmärtämisessä sekä kunnan alailmatilan ja U-space-ilmatilojen suunnittelussa. Tavoitteena on mahdollistaa turvallinen ja tehokas droneliikenne, joka palvelee yhteiskuntaa ja on kansalaisten hyväksymä ja luottama.
1. Kunnan alailmatilan ja U-space-ilmatilojen strateginen suunnittelu
EU-komission täytäntöönpanoasetukset (EU) 2021/664, 2021/665 ja 2021/666 U-space-ilmatilan perustamisesta astuivat voimaan Euroopassa 26.1.2023, ja Suomen ilmailulaki päivitettiin ottamaan huomioon U-space 16.2.2023. U-space-määräykset koskevat miehittämättömän ilmailun lisäksi myös miehitettyä ilmailua ja lennonjohtoa.
U-space-ilmatiloja voi perustaa sen varmistamiseksi, että kaikki dronetoiminta on koordinoitua, mikä on skaalautuvan BVLOS-dronetoiminnan perusta. Uudessa U-space-asetuksessa tunnustetaan ensimmäistä kertaa, että kaupunkien tulisi osallistua tiettyä ilmatilaa koskevaan kuulemis- ja valvontaprosessiin.
Lainsäädännössä Suomessa kaupungeilla ja kunnilla ei ole (vielä) virallista vaikutusvaltaa ilmassa tapahtuvaan toimintaan. EU-dronestrategia 2.0, joka julkaistiin joulukuussa 2022, korostaa kuitenkin kaupunkien ja kuntien kasvavaa roolia alailmatilan (alle 150 metriä) hallinnassa, myös U-space-ilmatilojen ulkopuolella. Siksi kuntien on syytä muodostaa itselleen alustava näkemys siitä, miten eri alueilla tulisi edistää tai suitsia innovatiivisten dronepalveluiden kasvua.
Innovatiivisten lentopalveluiden ja BVLOS-lentojen vaikutuksista yhteiskuntaan on kuitenkin vain vähän kokemusta tiheästi asutuilla alueilla. Alkuun on tärkeää ymmärtää, millaisia innovatiivisia ilmailupalveluita on olemassa, mitkä ovat niiden hyödyt ja niiden vaatimat toimintaedellytykset omassa kunnassa. Olennaista suunnittelussa on objektiivinen, faktapohjainen ja läpinäkyvä perusta. Samalla on tärkeää tunnistaa, mitkä asiat eivät ole vielä tiedossa, ja välttää suunnittelemasta pelkkien oletusten perusteella. Kuntien tulisi kuitenkin jo nyt luoda työkaluja, menetelmiä ja pelisääntöjä, joilla luodaan valmiudet reagoida nopeastikin uuden liikennelajin kasvuun ja mahdollisiin lieveilmiöihin.
Avoin data on oiva tapa vaikuttaa alailmatilan käyttöön eli vaikuttaa siihen, missä ja milloin dronet lentävät. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi digitaaliset kartat suositelluista ja vältettävistä lentoalueista voimassaoloaikoineen.
Päiväkotien ja koulupihojen välttäminen arkisin klo 7–18 sekä teollisuusalueiden suosiminen arkisin klo 6–18 ovat esimerkkejä staattisesta tiedosta. Myös luvanvarainen toiminta, kuten tiedot suunnitelluista urheilutapahtumista, konserteista tai maratoneista voidaan julkaista karttapohjalle avoimena datana, jotta droneoperaattorit voivat ottaa ne huomioon lentotoiminnassaan. Tällaisen datan tekeminen avoimeksi tarjoaa kaupungeille ja kunnille oivan testausympäristön, koska droneoperaattorit käyttävät mielellään avointa dataa ja antavat siitä mielellään myös palautetta.
Opastamme kuntia ja kaupunkeja alkuun alailmatilan suunnittelussa. Autamme tarvittavan osaamisen ja tietopohjan synnyttämisessä faktapohjaiselle päätöksenteolle. Kartoitamme yhdessä asiakkaan kanssa tärkeimmät innovatiivisen ilmailun kysynnän lähteet. Arvioimme, mikä osuus alailmatilasta olisi hyvä ottaa ensimmäisenä suunnittelun alle. Tutkimme ilmatilatarpeet, erityisen riskialttiit tai herkät alueet ja todennäköiset solmukohdat.
Synteesinä luomme yhdessä paikallisen alailmatilastrategian ja alailmatilan suunnitelmat. Niissä määritellään kunnan rooli ja toimenpiteet asukkaiden hyväksynnän saavuttamiseksi.Strategiassa varmistetaan myös innovatiivisten ilmailupalveluiden hallittu kasvu, huomioidaan maankäyttö sekä rakentamisen suunnitelmat.
2. U-space koulutukset
Olemme toimineet tärkeässä roolissa EU:ssa U-spacen kehityksessä ja osallistuneet useisiin SESAR-JU:n osarahoittamiin laajoihin U-space-demonstraatioprojekteihin. Olemme myös osallistuneet U-space-asetuksen soveltamisohjeiden (AMC/GM) laadintaan.
U-space-koulutuksessamme käymme läpi sekä U-space konseptin perusteet että lainsäädännön. Käsittelemme U-space-ilmatilojen vaikutukset eri ilmailun sidosryhmille sekä miltä U-space-ilmatiloissa toimiminen näyttää droneoperaattorin näkökulmasta. Keskeiseksi osaksi muodostuu Artikla 18(f), U-space-ilmatilojen perustaminen, ylläpito ja U-space-valvomon toiminta. Lopuksi käymme läpi sekä sertifiointivaatimukset U-space-palveluntarjoajille että U-space-toiminnan kustannukset ja rahoitusvaihtoehdot.
Tämän peruskoulutuksen jälkeen U-space-osaamista voidaan syventää EU-asetuksien ja AMC/GM:n tulkitsemiseen tai U-space-ilmatilojen suunnitteluun.
3. U-space Proof-of-Concept ja pilottihankkeet
U-space-palvelut ja -ilmatilat ovat suhteellisen uusia käsitteitä ilmailussa. Niiden toimivuutta on kokeiltu erilaisissa tutkimus- ja kokeiluhankkeissa eri puolilla EU:ta.
Miten U-space palvelee ilmatilan käyttäjiä? Miten U-space-ilmatila toimii ilmatilan käyttäjien ja muiden sidosryhmien, kuten kuntalaisten näkökulmasta? Näitä on hyvä kokeilla käytännössä Proof-of-Conceptilla (PoC), eli soveltuvuusselvityksellä.
Kokemusta ja syvempää näkemystä U-space-asioissa saa kartutettua pilottihankkeilla, jotka voivat olla astetta kevyempiä kokeiluja kuin soveltuvuusselvitys. Innoavialla on pitkä kokemus erilaisista kokeiluista. Jokaisessa soveltuvuusselvityksessä ja pilottihankkeessa määritetään yhdessä asiakkaan kanssa avainmittarit, jotta voidaan hankkeen jälkeen arvioida, miten hyvin U-space-ilmatila soveltuu tarpeeseen, tai miten avoimiin pilotoitaviin kysymyksiin on saatu vastauksia.
U-space-soveltuvuusselvityksissä ja -pilottihankkeissa olemme asiakkaiden ja kumppaneiden tukena alusta loppuun. Jos PoC tai pilottihanke sisältää todellisia lentotehtäviä, olemme apuna riskiarviointien tekemisestä aina toimintalupien hankkimiseen. Toteutusvaiheessa pidämme huolta, että asiakkaan kanssa yhdessä määritetyt avainmittarit arvioidaan ja mahdollinen lentotoiminta toteutetaan turvallisesti.
